Pitkästä aikaa

Pitkään on tuntunut siltä ettei voisi blogi yhtään vähempää kiinnostaa, jonka seurauksena olikin tuhottoman pitkä tauko ja blogin asetusten vaihtaminen yksityiseksi. Tähän tuli kuitenkin muutos noin viikko sitten, kun selvisi, että meidän täytyy kuvataiteen media -opintojaksoa varten perustaa blogi jonne liitetään työmme sekä niiden edistyminen perinteisen portfolion sijaan. 

Voin rehellisesti sanoa, että koin uuden "blogikärpäsen" pureman. Huomasin kaipaavani kirjoittamista sekä kuvailua itsessään, kun nämä kummatkin jäivät unholaan blogin ohella. Pian sen jälkeen löysinkin itseni selailemasta vanhoja päivityksiäni ja katselemasta haikeasti kaikkia kuvia. 

Kuitenkin tähän blogiin palaaminen tuntuu jollain tapaa väärältä. Tällä on kuitenkin niin "pitkä" historia, joten tuntuu siis paremmalta ajatella, että nyt jos palaan bloggaamaan niin aloittaisin sen puhtaalta pöydältä - tarkoittaen täysin uutta ja omaa blogia. Koska tämä blogihan ei alkujaan ollut ainoastaan minun, kuten kaikista vanhimmat lukijat saattavat muistaa.  Mukana tämän teossa oli yhä rakas ystäväni Tiia, joka asuu tätä nykyä kanssani eri paikkakunnilla. Blogimme aloitimme, kun olimme 16 tai 17 -vuotiaita eli ikää tältä löytyy noin kolmisen vuotta. Yksin pidin tätä blogia suurinpiirtein  kahden vuoden verran, kun Tiialta kiinnostus tämän suhteen loppui kesken. 

Mutta koen tällä hetkellä tärkeäksi, että mietin onko uusi blogi se mitä haluan vai onko se edes järkävää. Sillä elämässäni on kuitenkin todella paljon meneillään muun muassa koulu sekä työ muunkin puuhailun ohella. 
Jos siellä ruudun toisella puolella on kukaan enään tämän blogin suhteen hereillä, niin kuulisin mieluusti mitä mieltä te olette. Sana on vapaa. 

Mahdollisiin pikaisiin näkemisiin,
Noora

Usmi

Tällästä kuvasaldoa tuli eräänä oikein sateisena päivänä, noh ite oon ihan tytyväinen ja voin vaan sanoa, että on se niin hauskaa käydä rakkaan ystäväiseni kanssa kuvaamassa! Menee ihan pelleilyksi joka kerta, mutta eipä haittane on sentään hauskoja muistoja kuvienkin muodossa.

Wappulounaalla

Tässä teille kunnon kuvarysäys mun vapusta Rukalla. Oon vielki ihan poikki, joka varmaan kertoo siit, että reissu oli sen arvonen. HUH. Päässä soi yhä reissun luukutetuin biisi: Teflon Brothers - Kendo Anthem. 

Matkamuisteloita

Nyt on ollut sen verran laiska viikonloppu, että oon vaan fiilistelly vanhoja matkakuvia. Ajattelin myös, että vois olla kiva näyttää niitä teillekin täällä kun suurin osa niistä katosi vanhojen postausten mukana. Ja itse ainakin tykkään katsella reissukuvia, niin toivottavasti tekin ! 

Kuvia löytyy niin Saksasta, Italiasta, Ranskasta ja Isosta-Britaniasta - mahdollisesti myös muualtakin ja näitä on otettu kolmella eri kameralla lähtien vuodesta 2008, muistaakseni, joten ei laatu ole kaikissa se sama mutta muistot ja tunteet muuten on. 

Huh nostaa ihan hymyn huulille nää ja sytyttää suuren kaipuun ulkomaille!

Kevät fiilistelyy puhelinkuvin

Tällänen setti epämääräsiä puhelinotoksia maaliskuulta.
Huhhhuu, tätä hymyy mikä mulla on nyt naamalla ei voi varmasti pyhkii mikään pois - elämä on mahtavaa ja nyt se on varmaa: meikä jää kesäks pyllylinnaan (lue: Savonlinna), koska kesätyö on hankittuna. Ai että oon onnellinen. Kesä tuu jo en malta venaa !

Savonlinna III

Vieläkin näitä löyty multa valmiiks muokattuna jostain mystisestä kansiosta niin päätimpä tänne parit ruudut heittää.
Mutta ai että miten elämä on ihanaa kun toi mukava valopallo viihty yhä kauemmin tuolla taivaalla, pistää hymyilyttään. Muutenkin tuntuu, että kaikki sujuu niin helposti tällä hetkellä! Oon satavarma, että mulla oikeesti on joku suojeluselkeli kattomassa mun perääni.

Gaala 2014

Meillä oli tossa viikko sitten aivan ihanat juhlat koululla - liikunnan sivuaineen järjestämä Gaala. Voi miten hauskaa sielä oli: hyvää ruokaa tarjolla,  hurjan hauska esitys, kauniita ja komeita ihmisiä sekä villit jatkot turhankin tutussa baarissa. Yks elämäni hauskimmista illoista, tuli naurettua hurjasti ja niin kiva, että nyt on siitäkin kuvia muistona. Ryöstin myös vikan kuvan tulppaanin Gaalasta kotiin, aika hyvin se selvis illasta Colon narikassa ja jonkun aikaa se ehti ilahduttaa mua myös mun ikkunalaudallani. Malta oottaa taas ens vuoteen tätä juhlaa !

Savonlinna II

Tässä toka setti mun ja Ainon aurinkopäivä -retkeltä.
Pakko sanoa, elämä täällä Savonlinnassa on ollut paljon mukavempaa kuin olisin ikinä osannut toivoakaan! Oon oppinu tuntemaan itteäni aivan uudella tavalla ja löytäny itestäni paljon uusia puolia sekä piirteitä. Täällä oon myös luonut aivan ihania uusia kontakteja ja tavannu ihmisiä, jotka haluan pitää elämässäni mahdollisimman pitkään. Hymy ei vois olla tätä leveempi. Taidetaan täällä huastella sekä hymyillä hiukka levveemmin.